DALI

Lauantai 12.10.2019 - Hannele Backström

DALI🐈

Kissan hoitajana heinäkuussa. Puskaradio toimii hyvin Alanyassa. Sain viestiä, että kiinnostaisiko kissan seurana olo kuukauden päivät kun emäntä haluaisi lähteä Suomeen. Hetken aikaa mietittyäni soitin kissan emännälle. Jestas, ventovieras ihminen tuntui kuin olisimme vanhoja tuttuja, juttu sujui ja sovittiin treffit.
Ensitapaaminen olin tosi mukava. Dali katseli vähän aikaa ja tuli luokseni, kuunteli puhettani ja vähän pukkasi jalkaani, ollaan kaverit. Kahvit juotiin parvekkeella ja kukas yritti raapia jalkojani ja sai osuman, ensimmäinen verinäyte otettu, jaahas ei tämä käy päinsä! Halusi huomiota kun vain emännän kanssa juttelin. Leikkiä piti!
Dali on kadulta löydetty kissa joka elää nyt kauniissa kodissa, hyvässä ja hellässä hoivassa. Tai oikeammin Dalilla kävi hyvä tuuri kun sai hyvän palvelijan. On varmaan vaatinut paljon työtä luottamuksen saavuttamiseksi.
Seuraava tapaaminen oli hyvin tuttavallinen ja Dali muisti, luulisin. Emännän kanssa teimme diilin!
Olihan minulla meneillään toinenkin projekti, mutta kyllähän tässä joutaa kissan kaverina olla, palvelijana. Lapsenlapseni sanoi: ihanne työ olla Alanyassa kissan hoitajana, hän on kissa ihminen, oma kissansa oli hoidossa kun lomaili Alanyassa ja kävi katsomassa Dalia, he puhuivat heti samaa kieltä, en olisi uskonut jollen olisi nähnyt.
Ensimmäinen yö: heräsin kolinaan, tavaroita tiputteleva kissa vauhdissa, nousin ylös ja katsekontaktin saaminen Dalin kanssa oli vaikeaa. Spurtit jatkuivat ja uusia tavaroita jopa rikkoutui, torjuminen ei mennyt perille. Tiesin, että kokeilee millainen olen, yöllä. Aamulla heti komensi itselleen ruokansa ennenkuin ehdin edes kahvia keittää. On siinä katti. Piti todella kovaa meteliä kun nälkä oli, mulleheti -meininki. Koko päivän sitten nukkui rauhassa kun minä olin asioilla. Illalla leikittiin naruilla ym lelulla, mutta jotenkin vielä mun jalat oli raapimispuuna.
Toinen yö: huh mikä rumba, aurinkolasit lenteli, toinen linssi irti, kynttilä alustoineen palasina, kukkasia sikin sokin, tuholainen. Nyt kovemmat otteet kehiin ajattelin, menin lattialle samalle tasolle ja kielsin käskevällä ja kuuluvalla äänellä. Korvat luimussa meni piiloon. Rauhallista, luulin. Tunnin kuluttua sama toistui. Se oikein tuijottaa mun silmiin ja jos osaisi puhua varmaan sanoisi: etkö osaa palvella mua! Muutama päivä näin meni. Onpas mahtava luonne kissalla. Kissat ovat oman tiensä kulkijoita, Dalikin.
Kun lähdin aamulla asioille kerroin, että tulen kohta takaisin. Kun tulin kotiin, niin kissa istui oven pielessä samassa paikassa kuin lähtiessäni. Minä tietysti puhuin kuin papupata ja Dali kuunteli ja seurasi joka paikkaan.
Luottamus. Oliko sellainen tullut, selvästi oli. Vielä niitä yöspurtteja tuli muutama ja päivälläkin piti tiputella emännän tavaroita ja minunkin. Nauratti oikein miten keksikin kaikkea. Ruokaa meni hurjasti eikä kaikki ostamani edes kelvannut, vielä ronttikin. Kuumalla kärräsin kaupasta ruokaa ja hiekkaa, vessahiekka sentään kelpasi. Pieni kiusa se pienikin on. Aamulla heti tyhjensin vessan ja vaihdoin hiekat, mitä teki Dali. Kun näki, että olen viemässä jätöksiä ulos, niin eikös sitten juuri vaihdettuihin hiekkoihin meni kakkimaan. Ja katseli mua silmiin kun toruin. Sillälailla, ymmärsin olevani palvelija!
Meillä meni hyvin, ei rikkoutuneita tavaroita, ei yöspurtteja, ei verinäytteen ottoja. Ostin laserkynän, hauska tapa viihdyttää kissaa. Illalla juoksutin
 Dalia, tykkäsi seurata punaista valoa ja sen kiinni-
ottamista, iltajumppa tepsi. Matot vinksin vonksin ja karvat tarttuivat plyysimattoihin. Onneksi on hyvä imuri. Dalikin auttoi imuroinnissa makaamalla heti putsattuun kohtaan kuin tuoliinkin.
Nukkui yöt rauhallisesti ja aamulla haukotteli ja venytteli sen näköisenä ettei vielä nousta. Päivät sujuivat nopeasti ja kohta tuli emäntä jo kotiin. Aamuyöstä ovi avattiin ja me, Dali ja minä, nukuttiin ja herättiin, Dali toista silmää raottaen kysymysmerkkinä, mitä nyt tapahtuu. Pikku hiljaa huomasi emännän paluun.
Kadulle heitetystä kissasta saa tosiaan ihanan lemmikin kun osaa antaa lämpöä, rakkautta, ruokaa ja puhtautta. Sosiaalisen kehityksen parhaita puolia on, ettei mitään mitä ei sallita aikuiselle, ei sallita myöskään pentukissoille tai varttuneemmille.
Muutama yö Dali tuli uniini kovin ja päivälläkin kun avasin jääkaapin oven ihan selvästi kuulin Dalin naukaisun.
Näinkin voisi lomansa viettää, kissa- tai koirahoitajana. Täytyy vain etukäteen sopia 'lomittajan' kanssa käytännön järjestelyistä. Eläimelle parasta olisi kun saa olla omassa kodissa. Asut siellä ja omistaja huolehtii eläimen ruokamenoista, jättämällä rahaa ja sinä hankit ruoat ym tarvikkeet.  Kesäkuumalla tietysti viilennystä tarvitaan ja sähkölaskun maksamisesta kannattaa keskustella ja muistakin ylläpitoon kuuluvista asioista. Tarkistaa, että on toimivat ilmalämpöpumput, tärkeää ainakin heinäkuussa. Dalilla kaikki toimi hyvin.
Hyvää syksyn odottelua!

Kommentoi kirjoitusta.

AIKAJANA ASUNNON OSTAMISEEN ALANYASTA

Keskiviikko 25.9.2019 - Hannele Backström

20. 9.2019

AIKAJANA ASUNNON OSTAMISEEN ALANYASTA



On toukokuu ja saavun Alanyaan. Sain toimeksiannon perhepiiriin kuuluville etsiä asunto mielellään 1+2 Kleopatra Beachin suunnalta. Ok. Budjetti oli selvillä ja joustovaraakin vähän. Asia oli mitä selvin! 7.5.2019 ihan ensimmäinen näyttö oli remontoitava kohde, kivalla paikalla, ei ei. Seuraava kohde, ei sekään. Minulla oli miesseuraa mukana. Poikkesin välillä muuallakin katselemassa itsekseni, tultiinhan hakemaan ja näin kivoja siis - kivoja ei heille sopivia – asuntoja.

Aurinko kuumottaa, altaaseen on päästävä, päässä surisee ihan uusia asioita. Ikametit ja Taput (ikamet ei tähän kuulu) mutta aivoissa pyörii, varainsiirtovero,, isännöitsijän suunnitelma, selvisi ettei Turkissa saa isännöitsijän todistusta. Onko taloyhtiössä varageneraattori, asukasyhdistys, yönetim plan (hallinnointisuunnitelma), taloyhtiön taloudellinen tilanne, asuntokohtainen varastotila, pyöräkellari. Facebookin Turkissa omistusasunto keskusteluryhmään hakemaan tietoja, fantastinen ryhmä, kiitos ylläpitäjälle.

Minä kerron nyt omasta ensimmäisestä kokemuksesta Turkissa.

Edelleen minulla on miesseura mukana mutta minun moniin kysymyksiin eräs ei halunnut tai ei tiennyt vastata mutta rahaa halusi mieluummin heti ja moninkertaisen summan, varausmaksun. Minun videointia seurattiin, halusin kuvia viemäreistä, suihkun lattiakaadoiista, eihän niitä ole, ikkunapokista, katolta jos ylin kerros, antennien kiinnitykset, kattoikkunat., ilmastointilaitteet ja niiden moottorit

2
oliko poistovesiletkut oikein, löytyikö parvekkeelta vesiletku ja pistorasia, rännit, WC/pesutilojen lattialämmitykset sekä tietysti kellaritilat jos niitä oli.

Kesäkuun alku ja Ramadan loppuu alkaa Bayram, juhla,-aika. Ei ole löytynyt vieläkään asuntoa.

21.6. Sitten niin nätti, kaunis kylläkin 1+1 ihastuttiin todella. Välittäjä antoi minun koemaattavaksi pariksi päiväksi. Tuli vieraita, heidän mielestä liian ahdasta liian pieni, tuntevat hyvin asunnon ostajat. Melkein lukkoon lyötiin kaupat. Tarjous hyväksyttiin.

Suihkutilassa ei ilmastointi pelannut, vesi jäi lainehtimaan suihkun jälkeen ja suihkun aikana lattialle nilkkoihin asti liian pitkäksi aikaa jos toinen olisi halunnut mennä suihkuun ei olisi onnistunut. Ihana sänky ja levollisen näköinen makuuhuone, ilmastointilaite pään yläpuolella. Klo 03.00 herään kun tukehtuisin ei saa happea, ikkuna ja ovi auki huh. Mikä on vialla, minulla ei ole mitään sairautta mistä moinen johtuu, soitto aamulla välittäjälle, ehkä ilmastointilaitteet huollettava. Tutkin lähiympäristöä ja tykästyin, kaikki niin lähellä. Istuin kahvilla ja otin puhelun Suomeen, kerroin tuntemuksista ja otin videoita ja kuvia. Istuin parvekkeella, ihan kuin olisi ollut kadulla, ei hyvä. Toinen yö ikkuna auki ja nukkumatta. Päätös yhteisesti: ei sittenkään tätä pyytelin anteeksi ja kiitin tästä kaikesta. Sain Suomesta viestiä.

Anna mun löytää se asunto, koti.

24.6. syntymäpävänäni päivällä uusi esittely ja viimeinen tällä erää, jääköön sitten syksyyn kun he itse tulevat tänne, näin päätimme.

Ajoimme pois Kleopatran rannan lähettyviltä. Silmät pyöreinä ihastelin näkymiä. Hissillä 6 kerros ja ovi avautui Päässä kuului ’klik’. Se oli siinä. Karamelli. Ilmansuunnat etelä-pohjoinen parvekkeet molemmissa suunnissa ja mikä ihana tuulenvire kun ovet avattiin, olin aika lämmin päivä., hyttysverkot paikallaan, videointia, kuvia viemäreistä, vesi ei lillunut suihkussa. Tarkistettiin kaikki paikat ja käytiin kellarissa katsomassa vesi- ja sähkömittarit sekä sisällä oleva sähkötaulu, kaikki kunnossa. Ilmalämpölaitteet uusittiin energiaystävällisiksi, jopa kassakaappi oikein laitettuna. Putkimiestä ja sähkömiestä tarvittiin sisätiloihin fiksaushommiin. Soitto Suomeen, hyvät tunnelmat, uskomaton hetki. TARJOUS hyväksyttiin.


3
25.6. Käsiraha maksettu. Asiakirja- ja passikopiot minulta Suomeen valtakirjaa varten. Suomessa ostajat tilasivat ajan Turkin Suurlähetystöstä kun valtakirja minulle piti kääntää turkiksi. Odottelua. Sain minulle osoitetun valtakirjan ja välittäjällä oli myyjien valtakirja.

17.7. Valtakirja tullut.

18.7. Klo 13.30 menemme Tapu toimistoon sitä ennen haettava veronumero, sähkösopimus, vesisopimus. Kiinteistövero maksettu, vakuutukset. Nyt odotetaan kutsua milloin valmis.

Maanantai 22.7.2019 klo 13.30 tulkki englanniksi kyselee minulta olenko ymmärtänyt mihin papereihin nimeni laitan ja tarkistan ostajien tiedot.

TAPU VALMIS.

Alkaa jännitys mitä he oikeasti sanovat kun näkevät livenä asunnon.

Jännitys palkittiin parhaimmalla mahdollisimmalla tavalla, hekin ihastuivat heti paljon kauniimpi kuin kuvissa ja paikka loistava. Tällä hetkellä he ovat uudessa ihanassa kodissa eivätkä haluaisi enää lähteä sieltä Suomeen. Työt kumminkin vielä odottavat. Hyvä sijoitus eläkepäiviä ajatellen. Olen niin onnellinen heidän puolestaan.

Kiitos ystävät Alanyassa kuin Suomessa kaikesta infosta, mahtavia tietopaketteja olette, ostajat myös rakennusalan ammattilaisia.

KIITOS Asunto Alanya koko henkilökunta , hienosta ammattitaidosta asioiden hoidossa, ystävällisyydestä, kärsivällisyydestä ja vastauksista kaikkiin kysymyksiin. Vaativille asiakkaille jäi hyvä mieli.

Hannele Backström

Kommentoi kirjoitusta.

Tupakantumpista armeijassa ja Alanyassa

Sunnuntai 18.8.2019 - Pirkko Etelävuori

 

Tupakantumpista armeijassa ja Alanyassa

 

Olemme oleskelleet Alanyassa toistakymmentä vuotta.  Tänne tullessamme Alanya oli nykyistä roskaisempi samoin kuin kehittyvien maiden suositut turistien kohteet. Mutta Alanya ei ole enää roskainen. Alanyaa siivotaan ja se miellyttää eurooppalaisten silmää. Valitettavasti niin matkailijat ja paikalliset roskaavat Kleopatran rantaa ahkerammin kuin sitä siivotaan.  Kleopatran rantaa ja vesialuetta käytetään päiväristeilyjen kaatopaikkana.  Kaikkialta maailmasta saapuvat matkailijat saavat rannan perusteella käsityksen likaisuudesta jo 10 jälkeen aamulla risteilyjen aloitettua uuden päivän. Perheeni ei voi uida roskien seassa. Ehkä uimarit tulevat roskaisista maista eivätkä hätkähdä stumppeja, mukeja, kenkiä, alushousuja eivätkä intiimitarvikkeita moottorien nostamien levien seassa.

 

Vasta viime aikoina kampanjointi tupakan tumppien ympäristöhaitoista on roihahtanut yleisön tietoisuuteen. Eräs turistibussin kuljettaja kehui tyhjentävänsä tumpit sadevesikaivoon.    Kerään Damlatasin pikkulasten puiston tuntumasta ämpärillisen tumppeja päivittäin. Puiston ympäristö toimii uimareiden ja kaivoksessa kävijöiden parkkipaikkana eikä siellä ole yhtäkään julkista tuhkakuppia, onko niitä Alanyassa?

 

Matkailijoita odottavat eri matkatoimistojen linja-autot ovat tyhjäkäynnillä aamu yhdeksästä ilta 18 sta minkä jälkeen matkatoimistojen safariautot seisovat pari tuntia  täyttyen hitaasti.  Pensaat ja kadut täyttyvät samaan aikaan tumppien ohella eväspapereista ja juoma-astioista, joille kadunreunuksilla ei ole tiheään roska-astioita. Onkohan roska-astioita safari autossa vai ovatko reittien varren jätteet muiden?

 

Tupakantumpeista päästään Jarmo Etelävuoren suvun historiaan. 50 vuotta sitten hän suoritti velvollisuuttaan isänmaataan kohtaan Vekaranjärven varuskunnassa.  Ensimmäisen päivän palvelus alkoi sillä, että alikersantti määräsi hänet keräämään kasarmin pihalta paljain käsin kaikki tupakan tumpit ämpäriin. Kului tovi jos toinenkin ja ämpäri oli täynnä suussa imeskeltyjä nautinnon välikappaleita. Tumppien keräämisen jälkeen sotamies komennettiin suoraan ruokapöytään antamatta mahdollisuutta käsien pesuun.  Hän oli kerran 10 -vuotiaana kokeillut Työmiestä ja Saimaata eikä se jälkeen tupakoinut. Elämän kokemuksensa myötä hän inhosi tupakointia. Kotona hän oli kasvanut piipputupakan savussa, jonka haju kertoi asumisen historiaa toistakymmentä vuotta piipun polton päättymisestä.

 

Muutama vuosi sitten mieheni serkku kertoi, että hänen poikansa koki saman kohtalon, hän joutui heti ensimmäisenä palveluspäivänä keräämään tumppeja.  Muutama vuosi sitten mieheni kuuli sukututkijalta että tumppien keräilyyn määrätyillä alokkailla oli ollut yhteinen suku, ranskalainen kenraali Bernadotte vaimoineen, josta kenraalista tuli aikoinaan Ruotsin kuningas.

 

Ei kai armeijassa sattunut olemaan vieraan oloisen ja näköisen alokkaan piilosyrjintää puuttuvan terveyskasvatuksen ohella.  Sirot piirteet ja tummuus ei saisi pistää alikessun silmään niin, että tupakoimattomat joutuvat siivoamaan tupakoitsijoiden jätteet kuten nyt Alanyassakin.

 

Tupakan tumppien luonnon kuormittavuus pitää ratkaista kaupallisten toimijoiden ja valtiovallan toimesta. Jokaiseen askiin ohje tumpin hävittämisestä ja kartonkiin kylkiäisenä kannellinen matkatuhkakuppi.

 

Edistyksellinen työnantaja palkitsemaan tupakoimaton ja tyhjäkäymätön matkailuhenkilö.  Turistien palvelija näyttämään esimerkkiä roskaamattomuudesta ja saasteiden vähentämisestä.

 

Toivottavasti Alanya ryhtyy oma aloitteisesti toimenpiteisiin, jottei ympäristöjärjestöjen tarvitse käyttää voimiaan matkailuelinkeinon ympäristövastuun herättelyyn.

 

 Jarmo ja Pirkko Etelävuori

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ilta Alanyalaisessa kampaamossa

Torstai 20.6.2019 klo 13:36 - Pirkko Etelävuori

Ilta   Alanyalaisessa kampaamossa

 

Ibrahim kuaförissä kampaaja Ibrahim ajelee asiakkaan hiuksia ja partaa. Tämän seuralainen istuu sohvalla odottamassa kumppaniaan.  Minulla oli varattu aika varttitunti sitten ja ehdotan Marialle, että käyn marketissa   ja palaan takaisin.  Ei, Maria sanoo, laitan kyntesi.  Enpä ole tilannut kynsien huoltoa, mutta tottelen kiltisti.  Yritän mahtua asiakastuolille, jossa kissanpentu nukkuu.  Se on ainoa, Maria sanoo, äiti ja sisarukset Ibrahim vei Jailaan, vuoristokylään. Pelästyn,jättikö  luontoon,  kysyn.  Ei, hänen ystävänsä asuu siellä.   Pariskunnan lapsi   yrittää   ottaa   kediä, kissaa  syliinsä  tehdäkseen tilaa   minulle,   mutta  kissa  pitää  tiukasti   kiinni   kampaamon  ainoasta  vapaasta  paikasta.

 

Maria siirtää tuolin työpöytänsä päähän ja asettaa lakan kuivaajan lattialle.  Hän käy käsiksi varpaisiin mitenkään keskustelematta kanssani toiveistani, tulin siis hiusten värjäykseen josta  olin sopinut  kampaajan kanssa Messenger  viestillä.  Kissanpentu siirtyy sivuun ja Maria ottaa toisen jalkani sivuun ja käy käsiksi kynsiini. Ibrahimin asiakas on hänen mielestään valmis, mutta mies haluaa hiusrajan ylemmäs.  tarttuu koneeseen ja ajaa hiusrajan samaan muotoon ylemmäs.  Pinseteillä hän siistii vielä posken reunaa korvan tuntumasta ja  peilauttaa  takaa   työnsä  tulosta.

 

Maria esittelee geelilakkojen värimalleja. Pieni Ibrahim ja kissa pitävät minulle seuraa. Pikku Ibrahim saa   valita juhannusvärin varpaisiini.  Monia värejä, kirjavaa on hänen mielipiteensä.  Mielipiteeni käy täysin ristiin Marian kanssa.  Sanon, että laita mikä sinua miellyttää.  Hän kokeilee useiden värien   sopimista ihonvärini   kanssa.  Helpoin ratkaisu olisi lapsen mielipide, useita värejä, kirjavat varpaat.  Huomaan Marian valinneen punaisen, mikä   ei loista  eikä  räisky.   Olen   tyytyväinen.  Kuivattajassa palaa vain pari lamppua.   

 

Ibrahimin asiakas ei ole kerennyt ovesta ulos, mutta kadulta syöksee seuraava asiakas parturin tuoliin.  Hän kertoo käyneensä lapsia tapaamassa Norjassa. Ibrahim sutii hänen leukansa valkoisella vaahdolla ja keskittyy työhönsä.  Kissa käy tutkimassa parturin tuolia, hankaa vartaloaan kauppakassiini  ja hyökkäilee  lattialla  kiemurtelevien  johtojen kimppuun. Säälin pentua, jota Maria huiskii toisaalle työtään häiritsemästä.

 

Maria sanoo, että voin mennä markettiin ennen hiustenvärjäystä.  Olen odottanut jo runsaan tunnin omaa vuoroani.   Marketissa korttini ei toimi ja kampaajalle varattu rahani hurahtaa  sinne. Tuon kissanpennulle pihvikastiketta, kedimamasia, kissan ruokahyllystä  ja perheelle kassan vierestä nappaamani  kahta erilaista patukkaa.

 

Palattuani kampaamoon  se on täynnään väkeä.  Useita lapsia ihastelee kissan pentua. Ibrahim tutkii  asiakkaan  pitkiä lettejä ja sanoo  400  liiraa.  Joku joukosta hyväksyy hinnan ja Maria  sekä yksi  asiakkaista  käy avaamaan  toisen tyttären  aniliinin  punaista lettiä.  Ibrahim käy  levittämään  vaalean  sinertävää  tahnaa  siveltimellä  tukkaani.   Toinen tytöistä istuu sohvalla   pienemmän lettipään kanssa.  Kissanpentu tutkii nyt lettiä avaavan   asiakkaan   krokotiilin nahkaista punaista käsilaukkua.  Pieni   Ibrahim yrittää omia perheen kissaa innokkailta asiakkailta.  Käsittelyssä oleva tytär haukottelee  makeasti, kellohan   on   pohjoismaalaisten  lasten   nukkuma-ajassa,  lähentelee  kymppiuutisia.

 

Päänahkaani kuumottaa, tulinen iho. Kaksinkertainen muovi saa kasvot soikeiksi.  30 minuuttia on kestettävä pakkauksessa. Tutkin keskittyneesti tablettiani.  Ihmisiä on kampaamossa kuin  asema-aukiolla.  He käyvät leikkimässä pennun kanssa, tutustumassa palveluun  ja ennen kaikkea  kyselemässä   hintoja.  Yksi vieraileva pariskunta on Ibrahimin  perhetuttava  ja  hän  kertoo,  että  olen aina  asiakkaana,  kun hän sattuu käymään tervehdyksellä.

 

Nälkä on jo muillakin kuin minulla.  Tyttöjen perheen jäsenet hakevat jäätelöä läheisistä baareista ja kulkevat edestakaisin.  Tunnelma tiivistyy, tämä on kuin juhlapyhinä  Bayramin aikaan.

Värin lisäämisen jälkeen on vielä istuttava vilkkaassa kampaamossa kymmenisen minuuttia.  Sen   jälkeen Ibrahim huuhtelee runsaalla vedellä hiukseni ja  seuraava asiakas odottaa  väsyneenä.  Kymppiuutiset jäivät näkemättä.  Nopea kuivaus, koska nukkumiseen  ei  tarvita kampausta.

Ensimmäisen lettipään letitys jatkuu yhä. Ibrahim käy toisen sisaruksen hiuksia letittämään. Lapset sinnikkäästi valvovat, aikuinen joutuu pitämään pelikonetta kädessään, jotta peli ei keskeydy hiusten käsittelyn takia.  Pieni Ibrahim ei pääse lomallaan nukkumaan. Ulkomaalaiset asiakkaat haluaisivat vielä kampaamon palveluita, mutta  letitys kestää.

Aamulla klo 10 kuljen kampaamon ohi, sitä ei ole vielä avattu.         

Kommentoi kirjoitusta.

Alanya Finliler Dernegi

Maanantai 3.6.2019 - Pirkko Etelävuori








Alanya Finliler Dernegi

Kizlarpinari Cad.

Köskoglu Sok.

 Tel. +90 242 512 5560

                                                         

Hyvät lukijat, olette tervetulleita tutustumaan toisiin suomalaisiin ja yhdistyksen toimistoon. Täällä jäsensihteerimme Maire Maria Nevalainen palvelee jäsenasioissa. Muut hallituksen jäsenet mielellään juttelevat kanssanne.

Kizlar Pinarissa ravintola  Green Housen takana käväisee väkeä maanantaisin ja torstaisin suomalaisella kahvilla. Kyseessä on 608 -jäsenisen yhdistyksen Alanya Finliler Dernegin toimisto, jossa ex-puheenjohtaja Heimo Halonen pitää Suomi-kahvia kuumana  maanantaisin ja torstaisin klo 11-15.

Yhdistys ylpeänä esittelee ensimmäistä turkin kielen taitoista puheenjohtajaansa Riitta Lindholmia.  Hallituksessa on uutena jäsenenä pitkään ulkomaalaisille turkkia opettanut Mesut Gueres. Keskiviikkoisin oppilaat käyvät kielikoulua kolmessa vuorossa klo 10 -17. Tauolla virkistäydytään suodatinkahvilla, jonka Mesutkin osaa keittää.

Viikottaisten tapaamisten ohella yhdistys tarjoaa jäsenistölle aamiaistapaamisia, retkiä Antalyaan ja parin-kolme päivän matkoja eri puolelle Turkkia ja Pohjois-Kyprokselle sekä välittää heille tietoa yleisötapahtumista sekä ulkomaalaisten velvoitteista.

Toimistolle ovat paikalliset palveluntuottajat tervetulleita kertomaan tarjonnastaan, esittelyt pidetään maanantaisin ja torstaisin klo 13 sopimuksen mukaan. Äskettäin oli konsulaatista Pauliina Mutfuoglu-Karppijärvi kertomassa Avena Boutique hotellin palveluista vuoristossa.

Pari viikkoa sitten dr.Callin suomalainen edustaja kertoi heidän palveluistaan ja paikallinen sairaanhoitaja mittasi läsnäolijoiden verenpaineen. Suosituimmat luennot lienevät olleet Marjo Turuncin alustus turkkilaisista tavoista sekä lentoyhtiö Finnairin esittely.

Konsulaatti on myös kutsunut yhdistyksen edustajat tapaamisiin, kun Suomen Ankaran suurlähettiläs on vieraillut Alanyassa.  Viisivuotiaan yhdistyksen suurin ponnistus oli Suomen satavuotisjuhlavuoden vietto runsas vuosi sitten. Sen johdosta viime keväänä järjestettiin kaksi Sibelius konserttia. Kaksi vuotta sitten pidettiin valokuvanäyttely ja osallistuttiin konsulaatin järjestämiin tilaisuuksiin. Myös osallistuttiin maailmanlaajuiseen Suomi 100 kahvitukseen sekä illalliseen paljaan taivaan ala elokuussa.

Kasvavan yhdistyksen puheenjohtaja on Riitta Lindholm, varapuheenjohtaja Jarmo Ahola ja jäsensihteeri ja taloudenhoitaja Maire Maria Nevalainen, sihteerinä Timo Haavisto, jäseninä  turkkilaiset Suomen ystävät Mesut Gueres ja Selcuk Kunduraci. Kannatusjäseniä hallituksessa edustaa Olli-Pekka Pehkonen.

Jäsenistä suurin osa on suomalaisia Alanyassa kävijöitä. Osa pitää hotellilomista ja he saattavat vierailla Alanyassa muutaman kerran vuodessa. Pari tuhatta asuntoa arvioidaan olevan suomalaisten omistuksessa.

Suomalaiset harrastavat kävelyä, seurustelua sekä pelejä pienoisgolfista golfiin. Moni alanyalainen on kiinnittänyt huomiota Pikku Olliin, ex puheenjohtaja Olavi Leinoseen, jonka sydämen urheilu on vienyt kokonaan.

Toimistoon kokoonnutaan seuraamaan uutisia, vaaleja, urheilua; formuloita ja jalkapalloa sekä jääkiekkoa sekä tapaamaan muita suomalaisia. Emme voi olla mainitsematta, että Suomi saavutti tuoreen tämän vuoden jääkiekon maailmanmestaruuden.

Pirkko Etelävuori

Kommentoi kirjoitusta.