Turkin juhlapäivät

  • 1. tammikuuta uudenvuoden päivä (Yılbaşı)
  • 23. huhtikuuta kansallisen riippumattomuuden ja lasten päivä (Ulusal Egemenlik ve Çocuk Bayramı)
  • 1. toukokuuta vappu ja solidaarisuuden päivä (Emek ve Dayanışma Günü)
  • 19. toukokuuta Atatürkin muistopäivä sekä nuorison- ja urheilun päivä (Atatürk'ü Anma Gençlik ve Spor Bayramı)
  • 30. elokuuta voiton päivä (Zafer Bayramı)
    Itsenäisyyssodan vuonna 1922 päättäneen Dumlupınarin taistelun vuosipäivä.
  • 29. lokakuuta tasavallan päivä (Cumhuriyet Bayramı)
    Turkki julistettiin tasavallaksi 29.10.1923 joten vuosittain 29.10. vietetään Itsenäisyysjulistuspäivää, joka on myös yleinen vapaapäivä. Tasavallan perustamispäivää juhlitaan myös edellisen päivän iltapäivällä.

Uskonnolliset juhlapäivät, kuten ramadanjuhla (Ramazan Bayramı tai Şeker Bayramı) ja uhrijuhla (Kurban Bayramı) siirtyvät vuosittain islamilaisen kalenterin mukaan.

Pankit, postit ja osa kaupoista ovat yleensä suljettuna juhlapyhinä.

Sokerijuhla

Sokerijuhla (Şeker Bayramı tai Ramazan Bayramı) on kolmipäiväinen juhla, jota muslimit viettävät paastokuukausi ramadanin päättymisen jälkeen.

Juhla tietää useimmille kolmen päivän lomaa. Juhlan aikaan koulut, virastot, pankit sekä monet kaupat ja ravintolatkin voivat olla kiinni. Turistialueilla tämä ei kuitenkaan juurikaan näy. Kaupoissa saattaa kuitenkin olla enemmän kuhinaa paikallisten valmistautuessa sokerijuhlaan.

Sokerijuhla on erityisesti perhejuhla, jolloin liikenne saattaa ruuhkautua, kun monet matkustavat juhlimaan sitä kotikaupunkeihinsa ja -kyliinsä. Paaston jälkeen on aika herkutella makeisia ja suklaata sekä valmistaa perinteisiä leivoksia, ​​kuten baklavaa. Lapset pukeutuvat uusiin hienoihin vaatteihinsa ja kiertävät ovelta ovelle toivottamassa hyvää bayramia ja saavat palkkioksi karkkia tai hieman rahaa.

Uhrijuhla

Uhrijuhla (Kurban Bayramı) on muslimien suuri uskonnollinen juhla, jota vietetään neljän päivän ajan pari kuukautta paastokuukauden, eli ramazanin, päättymisen jälkeen. Monet turkkilaiset suuntaavat silloin sukulaistensa luo juhlimaan ja paikallislennot, junat ja bussit täyttyvät sukuloimaan rientävistä paikallisista. Virastot ja monet liikkeet saattavat sulkea ovensa juhlan ajaksi. Turistialueille tämä ei välttämättä juuri näy, tosin sielläkin jotkin liikkeet ja esimerkiksi rahanvaihtopisteet saattavat olla kiinni.

Uhrijuhlaan liittyy kertomus, jonka mukaan profeetta Aabrahamia koeteltiin pyytämällä häntä uhraamaan ainoa poikansa Ismael. Raamatussakin tutussa kertomuksessa Aabraham oli valmis uhraamaan poikansa osoittaakseen tottelevansa Jumalaa. Aabraham sitoi pojaltaan kädet ja jalat, jonka jälkeen sitoi itselleen siteen silmille ja viilsi kurkun auki niinkuin Allah oli määrännyt. Mutta Aabrahamin poistaessa siteen silmiltään, hän näki Ismaelin vahingoittumattomana vieressään ja pojan tilalla olikin lammas teurastettuna. Allah oli sallinut hänen säästää poikansa ja antoi tilalle lampaan uhrattavaksi.

Kertomuksen tulkinnan mukaan Allah ei ole määrännyt teurastamaan eläimiä lihan- ja verenhimosta vaan muslimeille kertomuksessa olennaista on Aabrahamin antama esikuva Jumalan tahdon ehdottomasta noudattamisesta ja siitä kuinka hän olisi ollut valmis uhraamassa rakkaimman asian elämässään saavuttaakseen Allahin suosion. Uhrijuhlan aikana jokainen perhe, jolla on varaa, teurastaa uhrieläimen muistellessaan tätä Aabrahamin uhrausta. Uhrieläin, joka on yleensä lammas tai lehmä riippuen talouden koosta, uhrataan juhlapäivänä. Kolmasosan uhrieläimen lihasta saa perhe itse ja jäljelle jäävä osa jaetaan köyhille ja annetaan lahjaksi sukulaisille ja ystäville.