Yleistä Turkista

Turkin, virallisesti Turkin tasavallan, pääkaupinki on Ankara. Asukasluvultaan suurin kaupunki on Istanbul, jossa asuu noin 15 miljoonaa ihmisiä. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: Bulgaria luoteessa, Kreikka lännessä, Georgia koillisessa; Armenia, Iran ja Azerbaidzanin Nahitsevanin eksklaavi idässä sekä Irak ja Syyria kaakossa. Turkki rajautuu Mustaanmereen pohjoisessa, Aigeianmereenlännessä ja Välimereen etelässä. Turkki kuuluu kahteen maanosaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Rajana on Marmaranmeri ja Bosporinsalmi.

Turkin alueella on sijainnut useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on rikas sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä; Turkki sijaitsee kahden maanosan yhtymäkohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä.

Turkki on demokraattinen, sekulaarinen ja perustuslaillinen tasavalta. Sen poliittinen järjestelmä syntyi vuonna 1923 Mustafa Kemal Atatürkin johdolla ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyjen aikana, sen jälkeen kun osmanien valtakunta oli kaatunut. Turkki on integroitunut enenevässä määrin länteen, mutta on pitänyt samanaikaisesti yllä suhteitaan itäiseen maailmaan.

Turkki on Yhdistyneiden kansakuntien, Islamilaisen konferenssin, OECD:n ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön perustajajäsen sekä Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1949 ja NATO:n jäsen vuodesta 1952 lähtien. Turkki on käynyt jäsenyysneuvotteluja Euroopan unionin kanssa vuodesta 2005 lähtien, liitännäisjäsen maa on ollut vuodesta 1963 saakka. Turkki kuuluu G20-ryhmään ja on bruttokansantuotteella mitattuna maailman 17. suurin talous.

  • Presidentti: Recep Tayyip Erdoğan
  • Pääministeri: Ahmet Davutoğlu
  • Viralllinen kieli: turkin kieli
  • Pinta-ala: 780 580 km2
  • Valuutta: Turkin liira
  • Asukasluku: 75 miljoonaa

Turkkilainen elämäntapa

Uskonto

Turkissa valtio ja uskonto on erotettu toisistaan. Turkin väestöstä valtaosa on muslimeja. Maassa on uskonnonvapaus ja myös muita uskontoja harjoitetaan, kuten esimerkiksi kristinuskon eri haaroja ja juutalaisuutta.

Rukouskutsut
  • Moskeijoiden minareeteista viidesti päivässä kaikuvat rukouskutsut ovat erottamaton osa muslimimaiden äänimaisemaaa.
  • Ensimmäinen rukoushetki koittaa aamun sarastaessa, ennen auringon nousua. Auringon ollessa lakikorkeudessaan suoritetaan keskipäivän rukous. Kolmas rukous suoritetaan ennen auringon laskua, iltarukous iltaruskon aikaan ja viides rukous pimeyden laskeuduttua.
Paastokuukausi Ramadan Alanyan pääimaani Mustafa Topalin vierailu toimistolla 23.5.2017

TURKIN JUHLAPÄIVÄT

  • 1. tammikuuta uudenvuoden päivä (Yılbaşı)
  • 23. huhtikuuta kansallisen riippumattomuuden ja lasten päivä (Ulusal Egemenlik ve Çocuk Bayramı)
  • 1. toukokuuta vappu ja solidaarisuuden päivä (Emek ve Dayanışma Günü)
  • 19. toukokuuta Atatürkin muistopäivä sekä nuorison- ja urheilun päivä (Atatürk'ü Anma Gençlik ve Spor Bayramı)
  • 30. elokuuta voiton päivä (Zafer Bayramı)
    Itsenäisyyssodan vuonna 1922 päättäneen Dumlupınarin taistelun vuosipäivä.
  • 29. lokakuuta tasavallan päivä (Cumhuriyet Bayramı)
    Turkki julistettiin tasavallaksi 29.10.1923 joten vuosittain 29.10. vietetään Itsenäisyysjulistuspäivää, joka on myös yleinen vapaapäivä. Tasavallan perustamispäivää juhlitaan myös edellisen päivän iltapäivällä.

Uskonnolliset juhlapäivät, kuten ramadanjuhla (Ramazan Bayramı tai Şeker Bayramı) ja uhrijuhla (Kurban Bayramı) siirtyvät vuosittain islamilaisen kalenterin mukaan.

Pankit, postit ja osa kaupoista ovat yleensä suljettuna juhlapyhinä.

SOKERIJUHLA

Sokerijuhla (Şeker Bayramı tai Ramazan Bayramı) on kolmipäiväinen juhla, jota muslimit viettävät paastokuukausi ramadanin päättymisen jälkeen.

Juhla tietää useimmille kolmen päivän lomaa. Juhlan aikaan koulut, virastot, pankit sekä monet kaupat ja ravintolatkin voivat olla kiinni. Turistialueilla tämä ei kuitenkaan juurikaan näy. Kaupoissa saattaa kuitenkin olla enemmän kuhinaa paikallisten valmistautuessa sokerijuhlaan.

Sokerijuhla on erityisesti perhejuhla, jolloin liikenne saattaa ruuhkautua, kun monet matkustavat juhlimaan sitä kotikaupunkeihinsa ja -kyliinsä. Paaston jälkeen on aika herkutella makeisia ja suklaata sekä valmistaa perinteisiä leivoksia, kuten baklavaa. Lapset pukeutuvat uusiin hienoihin vaatteihinsa ja kiertävät ovelta ovelle toivottamassa hyvää bayramia ja saavat palkkioksi karkkia tai hieman rahaa.

UHRIJUHLA

Uhrijuhla (Kurban Bayramı) on muslimien suuri uskonnollinen juhla, jota vietetään neljän päivän ajan pari kuukautta paastokuukauden, eli ramazanin, päättymisen jälkeen. Monet turkkilaiset suuntaavat silloin sukulaistensa luo juhlimaan ja paikallislennot, junat ja bussit täyttyvät sukuloimaan rientävistä paikallisista. Virastot ja monet liikkeet saattavat sulkea ovensa juhlan ajaksi. Turistialueille tämä ei välttämättä juuri näy, tosin sielläkin jotkin liikkeet ja esimerkiksi rahanvaihtopisteet saattavat olla kiinni.

Uhrijuhlaan liittyy kertomus, jonka mukaan profeetta Aabrahamia koeteltiin pyytämällä häntä uhraamaan ainoa poikansa Ismael. Raamatussakin tutussa kertomuksessa Aabraham oli valmis uhraamaan poikansa osoittaakseen tottelevansa Jumalaa. Aabraham sitoi pojaltaan kädet ja jalat, jonka jälkeen sitoi itselleen siteen silmille ja viilsi kurkun auki niinkuin Allah oli määrännyt. Mutta Aabrahamin poistaessa siteen silmiltään, hän näki Ismaelin vahingoittumattomana vieressään ja pojan tilalla olikin lammas teurastettuna. Allah oli sallinut hänen säästää poikansa ja antoi tilalle lampaan uhrattavaksi.

Kertomuksen tulkinnan mukaan Allah ei ole määrännyt teurastamaan eläimiä lihan- ja verenhimosta vaan muslimeille kertomuksessa olennaista on Aabrahamin antama esikuva Jumalan tahdon ehdottomasta noudattamisesta ja siitä kuinka hän olisi ollut valmis uhraamassa rakkaimman asian elämässään saavuttaakseen Allahin suosion. Uhrijuhlan aikana jokainen perhe, jolla on varaa, teurastaa uhrieläimen muistellessaan tätä Aabrahamin uhrausta. Uhrieläin, joka on yleensä lammas tai lehmä riippuen talouden koosta, uhrataan juhlapäivänä. Kolmasosan uhrieläimen lihasta saa perhe itse ja jäljelle jäävä osa jaetaan köyhille ja annetaan lahjaksi sukulaisille ja ystäville.

JULKINEN LIIKENNE

Maksu busseissa onnistuu joko käteisellä (2,50 TL/matka) toistaiseksi tai sitten ladattavalla Kentkartilla (älykortti) johon voi ostaa bussimatkoja etukäteen (1,75 TL/matka). Korttia voi käyttää useampi henkilö.


KUNNIAKONSULI ALANYA

Kunniakonsuli Kuddusi Müftüoglu

Honorary Consulate of Finland
Atatürk Caddesi No:40, Kat:3
07400 Alanya
(LC Waikista Antalyaan päin kolmas rakennus)

Puh: +90-242-513 7292
Fax: +90-242-513 7293
Sähköposti: kuddusimuftuoglu@hotmail.com

KUNNIAKONSULAATIN PALVELUT ALANYSSA

  1. Verkkopankkitunnukset jos menevät lukkoon:Tarvitaan passi ja soitto omaan pankkiin ensin ja soipmus että voi käydä tunnistautumassa kunniakonsulaatissa ja paperi skannataan omaan pankkiin verkkopankkitunnusten avaamiseksi. Toimenpide maksaa 35Eur tällä hetkellä ja vaatii aina aikavarauksen ja kunniakonsulin allekirjoituksen ja paikalla olon allekirjoittamaan tunnistautuminen.
  2. Passin katoaminen Poliisi-ilmoitus ja 2 valokuvaa. Kunniakonsulaatti voi kirjoittaa hätäpassin Suomeen matkustamista varten. Hätäpassi maksaa 165Eur. Rajalla näkyy silloin tämä poliisiraportti passin varastamisesta passintarkastuksessa. Kunniakonsulaatti saa luvan ensin ulkoministeriöstä ja sitten Ankarasta hätäpassin antamiseen. varastamisesta passintarkastuksessa.
  3. Äänestäminen kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaaleissa kun ne ovat ajankohtaisia.
  4. Passin uusiminenVaatii aina Ankarassa käynnin kun haluaa uusia passin jos sitä ei tee sähköisesti. Kunniakonsulaatti voi luovuttaa passin

Viralliset kääntäjät Alanyassa

suomi-turkki-suomi
Tiia Özgül puh. +90 536 8350385 email: tiiali82@gmail.com
Hasan Polat puh +90 530 966 3391 email: polathasan27@hotmail.com
Marjo Turunc puh +90 542 614 8813 email: mturunc07@gmail.com